Kenelle hierojan ammatti sopii?

Oletko kiinnostunut hierojan ammatista? Lue lista, millaiselle henkilölle ammatti sopii täydellisesti!

Koulutettu hieroja on nimikesuojattu terveydenhuollon ammattilainen, joka on suorittanut koulutetun hierojan ammattitutkinnon. Hieroja on myös asiakaspalvelun ammattilainen, joka tuntee erinomaisesti ihmisen anatomian sekä fysiologian ja täten kykenee auttamaan asiakastaan mm. kiputilojen hoitamisessa, lihashuollossa ja liikeratojen avaamisessa.

Oletko kiinnostunut hierojan ammatista? Koostimme alle listan, millaiselle henkilölle hierojan ammatti on loistovalinta!

Millaiselle henkilölle hierojan ammatti sopii?

  1. Sosiaali- ja terveysalasta kiinnostuneelle. Henkilö on kiinnostunut myös anatomiasta ja fysiologiasta.
  2. Asiakaspalveluhenkiselle. Hieroja on asiakaspalveluammatti, jonka edellytyksenä on palvelualttius sekä hyvät sosiaaliset taidot.
  3. Yrittäjähenkiselle. Hierojan ammatti on erinomainen vaihtoehto yrittäjyydestä haaveilevalle, ja se onkin useimpien hierojien työllistymismuoto. Vaikka hieroja työskentelisi työntekijänä yrityksen palveluksena, markkinoinnin osaaminen edistää oman asiakaslistan täyttymistä.
  4. Henkilölle, joka nauttii käsillä tekemisestä.
  5. Henkilölle, joka etsii varmaa työllistymistä. Lisääntyvien niskahartia-alueen vaivojen myötä hierojia tarvitaan entistä enemmän. Suomen Hierojakouluilla monet opiskelijat työllistyvät koululle valmistumisen jälkeen. Hierojan ammatinkuvaa on myös helppo monipuolistaa (esimerkiksi urheiluhierojaksi), mikä lisää kysyntää omalle osaamiselle.
  6. Sivutuloa etsivälle. Kuten mainittua, useimmat hierojat toimivat itsenäisinä yrittäjinä. Koska hierojan työ ei vaadi suuria investointikuluja, sitä on helppo tehdä sivutyönä – halutessaan vaikka reppureissaajana!

Mitä Suomen Hierojakoulut edellyttää opiskelijalta?

Suomen Hierojakoulut edellyttää opiskelijoilta:

  • Täysi-ikäisyyttä
  • Suoritettu peruskoulu
  • Suomen kielen hallinta
  • Kiinnostus sosiaali- ja terveysalan palveluammattiin sekä korkea motivaatio opiskeluun.

Opiskelijan valintaan vaikuttaa myös SORA-lainsäädäntö:

”Opiskelijaksi hakeutuvan terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka ei saa olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle. Opiskelijaksi ei kuitenkaan voida ottaa sitä, joka ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen, jos valtioneuvoston asetuksissa (1032 ja 1033/2011) määritellyissä sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan tutkinnoissa opintoihin liittyvät turvallisuusvaatimukset sitä edellyttävät ja jos estettä ei voida kohtuullisin toimin poistaa. Henkilön terveydentilan tai toimintakyvyn osalta tulee arvioida mahdollisten sairauksien aiheuttamat rajoitteet ja sairauksien yksilöllinen hoitotilanne. Opiskelijaksi ottamisen esteenä voi olla sellaiset psyykkiset sairaudet, jotka estävät käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen osallistumisen, kuten ajankohtainen hoitamaton psykoosi tai vaikea toimintakykyä laskeva masennus

  1. sellaiset fyysiset sairaudet kuten tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet tai vammat sekä krooniset ihottumat, jotka rajoittavat toimintakykyä siinä määrin, että estävät käytännön
  2. tehtävissä tai työssäoppimisessa toimimisen
  3. veriteitse tarttuva sairaus saattaa rajoittaa käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen sijoittumista
  4. päihteiden ongelmakäyttö tai päihderiippuvuus.”